Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, blogini on saanut tunnustuksen! Tunnustus tuli Elämää Lankakorissa-blogin Hanna Riikalta jo yli kuukausi sitten, mutta gradupaineiden kourissa on tunnustuksen julkaisu päässyt vähän lykkääntymään. Tunnustuksen saaminen aiheutti ensin muutaman hypähdyksen ja käsien yhteen taputtelun, sen jälkeen leveän hymyn ja iloisen mielen. Eli suuret kiitokset Hanna Riikalle!
"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka mielestään sen ansaitsevat."
1. Milloin aloitit blogisi?
Vuoden 2010 alussa.
2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Kirjoitan pääasiassa erilaisista käsitöistä, sivutuotteena juttua on saattanut tulla aiheista koti, gradu, ja rakkaat ihmiset ja minä itse.
3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Blogini ei liene kovin erityinen, ainakaan positiivisessa mielessä. :D Tämä on sellainen normiperus aloittelijablogi sekalaisista käsityöjutuista.
4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Halusin saada kaikki omat käsityöt talteen, ja toki jakaa niitä muillekin. Myös blogimaailman yhteisöllisyys ja ideoiden paljous kiehtoi ja kiehtoo yhä.
5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Vähän kaikenlaista! Ensinnäkin tahtoisin päivittää useammin. Päivitystahti ei ole nykyinen siksi etteikö asiaa olisi, vaan siksi että kirjoittaminen vaatii minulta aikaa ja vaivaa ja rohkeutta ja oikeita sanoja. Tahtoisin blogiini parempilaatuisia kuvia. Nykyiset on lähes kaikki itse digipokkarilla räpsittyjä ja käsittelemättömiä. Ja sen tietty huomaa. Tahtoisin myös kirjoittaa monesta muustakin asiasta kuin tehdyistä käsitöistä, mutta vielä vähän vierastan omien juttujen lähettämistä bittiavaruuteen. Kivaa olisi kirjoitella kierrättämisestä, erilaisista käsityötekniikoista, käsitöihin liittymättömistäkin jutuista, ja vaikka mistä.
Haluan jakaa tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:
eriparivillasukka: koska Tiinaniit:n neulemaku on hyvin lähellä omaani, eli blogissa on huiman kivoja neuleita. Myös kirjoitustyylistä tykkään kovasti.
Onnenmuruja: koska blogissa on paljon ihania kierrätysaiheisia postauksia, mitkä ovat lähellä sydäntäni.
Se sitä ja se tätä: koska blogissa on kauniita kuvia, mukava tunnelma ja sujuvasanaista ja hauskaa tekstiä.
Sillylicks: koska oon (sillai hyvällä) superkade Terhin neulontavauhdista ja -taidosta. Ja villatakkien määrästä.
Sokkiksen räpellykset: koska blogissa on vaihtelevia ja inspiroivia aiheita ja kauniita käsitöitä. Etenkin Sokkiksen ompelukset saa aina oman ompelujalan levottomaksi.
Sitten taas jotain aivan muuta. Korinpunonta nimittäin jatkuu, ja vielä ois näemmä oppimista vähän kaiken suhteen. Hetkittäin neuroottisuuteen taipuvaisena ihmisenä minua nimittäin kevyesti harmittaa näiden ensimmäisten tekeleiden epätasaisuus. (Ja indeed ensimmäisten, suunnitelmissa nimittäin on yhä jos jonkimoista häkkyrää, koria ja käppyrää.) Tässä korissa esimerkiksi yksi kohta on lättänämpi kuin muu kori, pohjassa on epätasaisia kierroksia, ja vaikka punoksen "harjakkeet" tuntuivat tehdessä olevan tasaisia, niin nyt valmista työtä katsellessa ei muuta näekään kuin mutkaa ja epätasaisuutta. Kaikesta huolimatta olen sitä mieltä, että punonta on äärimmäisen hypnoottista ja rentouttavaa touhua!
Jos kuvista ei sitä muuten arvaa, (roskapaperista tehty) kori päätyi paperiroskikseksi. Korin (yhä hämmästyttävästä) jämäkkyydestä kertoo se, että kori ei jousta lainkaan ja painaa varmaan tuplasti enemmän kuin entinen muovinen paperiroskis. Korin sommittelu ei mennyt ihan nappiin. Olisin halunnut tehdä paljon tasaisemmin valkoinen/teksti-raitaa koriin, mutta tekstikuvioituja "putkia" oli ennakoitua vähemmän. Seurauksena tästä korissa on nyt pari hajaraitaa tekstiä. Jatkossa kyllä mietin, lasken ja sommittelen sitten tarkemmin.
